Tässä päivässä on minulle ja uskoisin, että usealle muullekin naiselle suurta juhlan tuntua. Tämän päivän iltaan tiivistyy koko kevään ahkera harjoitus. Kuulun nimittäin suureen järvenpääläiseen naiskuoroon, Buffoon. Esitämme Järvenpää-talolla Paula Koivuniemen lauluja vuosien varrelta. On aina yhtä jännittävää ja ihanaa seistä yhtenä kuorossa, kun esirippu aukeaa ja energia on kihelmöivää ja kuorolaiset ovat täynnä laulamisen iloa.
Kuorolaulu on yhteispeliä parhaimmillaan. Jokaisen ääni on tärkeä, mutta on myös osattava kuunnella muita ja ennenkaikkea kuoronjohtajan ohjeita on noudatettava. Tämä kurinalaisuus on luonnollista ja kaikilla on sama päämäärä. Se, että me onnistumme konsertissamme antamaan ihmisille nautittavan elämyksen.
Toivotan meille kaikille energistä ja iloista konsertti-iltaa. Kun me nautimme laulamisesta, välittyy se myös kuuntelijoille.
Joka päiväisessä elämässä olisi myös tärkeää "laulaa" omalla äänellään, mutta silti ottaa huomioon toisten ääni. Mielenkiintoinen ja laaja ajatus on, että me kaikki, koko maailman väestö olisimmekin samaa joukkuetta. Jokaisella kansakunnalla on omat tapansa toimia, mutta jospa kaikilla olisi sama päämäärä. Se voisi yksinkertaisesti olla onnellinen elämä. Idealistista, onpa hyvinkin, voi silti aina aloittaa omasta elmästään.
"Me kaikki elämme omassa maailmassamme. Mutta jos katselet tähtitaivasta, näet
että kaikki nuo eri maailmat liittyvät yhteen muodostaen tähtikuvioita, aurinkokuntia linnunratoja", Veronika päättää kuolla, Paulo Coelho.