Aika on kummallinen käsite. Majakanvartija on tehnyt huomioita ajan muuttuvasta luonteesta. Yksinkertaisesti ajateltuna, kun on kiire, niin aika kuluu nopeasti, mutta kun odottaa jotakin, niin tuntuu kuin aika matelisi. Se on hänen mielestään hyvin mielenkiintoista.
Hän kertoo:" Olen tehnyt joitakin huomioita ajasta. Olen huomannut, että kun ihmisillä on tarve tehdä asioita suorittamalla, seuraa siitä kiirettä ja stressiä. Aika ei tunnu riittävän kaikkeen tekemiseen. Kun pelkästään ulkoapäin tulevat ohjeet määrittävät tekemisen, ihminen ajautuu kiireen oravanpyörään. Sanotaan, että aika on nopeutunut. Suorittaen se tuntuu näin olevankin. Olen kuitenkin laittanut merkille myös sellaisen seikan, että ne, jotka tekevät asioita sydämestään käsin ja rakkaudesta työn tekemiseen, ehtivät kyllä tehdä kaiken ja aikaa tuntuu olevan tarpeeksi. Ymmärrän sen, että tietyt päivärutiinit ja veloitteet on tehtävä ja niille on oma aikansa. Kaikelle on oma aikansa. Sekin auttaa ajankäytössä, että laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Olisi hyvä pohtia, että onko pakko juuri nyt esim. imuroida, vai voinko tehdä innostavan asian ensin?"
"Olen huomannut, että aikaa voi venyttää. Kun epäilee myöhästyvänsä jostakin tapaamisesta ja alkaa hosua, niin saattaa myöhästyä. Tosin on joutunut ehkä juoksemaan tai ajamaan ylinopeutta. Kun huomaa, että aikaa on niukasti, voi koettaa rauhoittua ja katsoa kuinka käy. Mennä rauhallisesti, mutta tietoisesti ajatellen, että ehtii paikalle ajoissa. Saattaa käydä niin, jos on onnistunut tavoittamaan rauhallisuuden energian, että saapuu täsmällisesti paikalle. Ihmeellistä, mutta olen tuon ilmiön itsekin kokenut."
"Aika-käsitteessä on paljonkin mietittävää, joten ehkä palaan tähän aiheeseen, kun minulla on aikaa."
"Kaiken tämän lyhyen mietinnän lopputulos on minulle se, että olkoonpa aika millainen tahansa, niin läsnäoleva aika on tärkein; ei eilinen eikä huominen."
...ajattomuus, äärettömyys...
