Sateesta temmattua…

Valittamisen tie on pitkä, eikä johda mihinkään. Jos valittamisen sijaan, yrittäisi tehdä asioille jotakin, voisi se auttaa. Jos tuntuu, että mikään ei auta, on silloin ainut mahdollisuus, alkaa kiinnittää huomiota johonkin muuhun, mukavampiin asioihin. Saattaa nimittäin tapahtua niin, että tilanne alkaa ratketa, kun siitä päästää irti. Monesti valituksen aiheet eivät välttämättä ole mitään suuria epäkohtia. Hyvänä esimerkkinä turhasta valittamisesta voisi olla sateinen sää, koska siihen emme pysty vaikuttamaan. Sataa, jos sataa ja elämä jatkuu. Jatkuva valittaminen sateesta vie energiaa ja vaikuttaa lähiympäristöön negatiivisesti. Tosin voihan sitä oikein isollakin joukolla valittaa sään laadusta. Tämä vaan sen vuoksi, että on asioita, joihin me emme pysty konkreettisesti
vaikuttamaan. Se, mihin pystymme sadesäälläkin vaikuttamaan, on oma mielialamme. Sataa joka tapauksessa ja silloin voisi valita olla iloinen, jos ei suurempia murheita ole. Niin, on helpompi tie valittaa huonoa säätä kuin miettiä, miksi olen niin alakuloinen. Kun huomaa valittavansa jostakin, voisi miettiä, että miksi tekee niin? Se on jo hyvä aloitus.

Olin viime kesänä eräänä aurinkoisena päivänä terassilla kahvilla ja vieressäni istui nuori äiti lapsensa kanssa. Hän alkoi jutella, että kurjaa, kun on ollut niin sateinen kesä. Sanoin, että nythän kyllä aurinko paistaa ja on mukavaa. Niin, hän vastasi, kohta tulee syksy ja talvi. Vastasin, että ei se vielä tule pitkään aikaan ja nautitaan nyt tästä lämmöstä. Hän sanoi, että kyllä tässä onkin aika kuuma, johon minä taas vastasin, että hyvähän tämä on, kun on ollut enemmän sateista. Aloimme molemmat nauraa, koska keskustelun luonne avautui myös hänelle. Me olemme joskus niin kaavoihin kangistuneita, ettemme edes itse sitä huomaa. Onnellisuus ja ilo eivät ole säästä kiinni, jos ne on löytänyt itsestään.

"Olen päättänyt olla iloinen ja onnellinen, jouduinpa mihin tilanteeseen tahansa; kokemuksesta olen myös oppinut, että suurin osa onnestamme tai kärsimyksistämme riippuu asenteistamme eikä olosuhteistamme", Martha Washington (1732-1802), Yhdysvaltain ensimmäisen presidentin George Washingtonin puoliso.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *