Viime viikonloppuna maalasin elämäni ensimmäiset kolme taulua. Olin Kaija Juurikkalan vetämällä flow-kurssilla kolmentoista muun naisen kanssa. Ideana oli maalata intuitiivisesti kolme taulua, joista muodostui sielun fresko. Kun on vapaa suorituspaineista, syntyy jotakin ainutlaatuista ja hyvin henkilökohtaista ja syvältä sielusta kumpuavaa. Jokainen sai oman "näyttelyn". Jokaisen kolme maalausta laitettiin kerrallaan esille ja muut kertoivat tuntemuksiaan, näkemyksiään niistä. Hyvin voimakkaita energioita oli liikkeellä; naurua, kyyneleitä, oivalluksia ja kiitollisuutta...En pysty sanoin kuvaamaan sitä ilmapiiriä, joka vallitsi siellä..suurta rakkautta, ykseyttä...
Menin sinne innokkaana, vähän pelokkaanakin ja tulin takaisin eheämpänä, muuttuneena.
Elämä on kuin palapeli. Etsit ja sovittelet palasia. Jotkut loksahtavat helposti kohdalleen. Toisia palasia saa hakea kauan. Niitä löytyy aina, kun alkaa etsiä ja mitä täydemmäksi palapeliäsi saat, sitä tasapainoisempaa ja täydempää elämää vietät. Joskus löytyy vain pieni palanen, mutta sekin on tärkeä. Joskus löytyy valtava palanen ja koet ehkä suuria muutoksia, mutta sekin palanen löytää paikkansa. Jokaisella on oma palapelinsä ja jokainen kokoaa sitä omaa tahtiansa, mutta tavoite on kaikilla sama. Saada palapeli valmiiksi. Silti joku voi jättää kokoamisen kesken, ei halua kehittyä tai pelkää muutosta. Se olkoon hänen päätöksensä ja silloin muut eivät voi koota hänen palapeliään. Se jää siihen sillä kertaa...aina voi jatkaa, jos haluaa; tässä elämässä tai seuraavassa.
Kiitollisena toivotan hyvää viikonloppua kaikille!
