Kategoria: Yleinen

Monet erilaiset syyt voivat johtaa siihen, että ei osaa puhua, tai tarkemmin ei osaa pukea sanoiksi ajatuksiaan, tunteitaan tai ei uskalla niistä kertoa. Puhua meistä osaa jokainen, joka on sen oppinut, mutta on eri asia puhua päivän töistä kuin tunteista, joita päivän aikana on kokenut. Kaikille on jäänyt jotain puhumatonta jo eletystä elämästä; hyviä ja huonoja kokemuksia. Sellaiset asiat, jotka ovat jäänet vaivaamaan mieltä, ovat asioita, joista olisi hyvä puhua. On toki asioita, joista ei välttämättä halua puhua kenenkään kanssa. Ei tarvitse olla kuin avoin kirja, jonka sivuja voi kaikki selata ja lukea. Minulle on kuitenkin olemassa yksi, joka lukee minua kuin avointa kirjaa. Kutsun häntä Jumalaksi.

Kun mietin puhumattomuutta, niin ajatellaan yleensä, että se tarkoittaa juuri sitä, että ei sano sanaakaan tai tuottaa vain harvakseltaan sanoja. Laajemmasti ajatellen tai painopisteen siirtäminen puheen sisältöön voi sanoa, että jos puhuu vuolaasti tai runsaasti, niin voi sanoa paljon, mutta puhua vähän. Tarkoitan, että puheen sisältö on kuin pintaliitoa eikä sillä ole merkitystä muuten kuin hiljaisuuden täyttäminen tai oman itsen esiintuominen. No toki ei puheen aina tarvitse olla painavaa, vaan se voi olla kevyttä ja hyvää mieltä tuottavaa.

Vaikeat ja raskaat kokemukset voivat aiheuttaa puhumattomuutta. Sanat ikäänkuin juuttuvat kurkkuun, eivätkä suostu tulemaan ulos. On monia erilaisia vaihtoehtoja saada puhealueen lukot avatuiksi. On hyvä opetella puhumaan myös niitä vaikeita asioita, koska sanomisen hetkellä tilanne alkaa edetä ja energia kulkea avaten ja auttaen työstämään asiaa. "Puhuen asiat selkenee" on mielestäni hyvä sananlasku, koska yksin mielessään puhuen asiat saavat monesti valtavia mittakaavoja, mutta toiselle ääneen puhuen konkretisoituvat uudenlaiselle ymmärryksen tasolle. Se, kenelle puhuu, on oltava luotettava ja ymmärtäväinen ihminen, jotta saa tarvittavaa myötätuntoa.

Kun mietin puhumattomuutta, minulle se merkitsee sellaisten itselle tärkeiden sekä vaikeiden ja haastavien että myös iloisten ja onnellisten asioiden sanomatta jättämistä johtuen siitä, että ei ole tullut elämässään kuulluksi tai on vaiennettu. Totuuden puhuminen on tärkeää, vaikkakin se voi loukata jotakuta asianosaista. Tässä kohtaa pitää kuitenkin painottaa, että puheen tarkoitus ei ole loukata vaan selventää asioita. Emme voi vaieta siksi, että joku loukkaantuu sanomisestamme, koska sekin seuraus on mahdollista puhua avoimesti selväksi. Kaikilla on oikeus puhua ja sanoa mielipiteensä. Onko kuitenkaan tarkoitus loukata tai haavoittaa sanoilla? Se jääköön jokaisen mietittäväksi, sillä onhan niinkin, että "puhuminen on hopeaa ja vaikeneminen on kultaa".

 

Kun elämä perustuu enemmän henkisille arvoille kuin materiaalisille, se yksinkertaistaa elämää ja järkevöittää.  Turhien hankintojen ja touhuamisen sijaan alkaa keskittyä olennaiseen tekemiseen, sitä mikä tuntuu oikealta ja saa ohjauksensa ihmisen sisältä. Näin myös erilaiset arkipäivän vaihtoehdot voivat vähentyä ja niiden valitsemisessa auttaa intuitio sekä järkevät syyt. Päätöksenteko on selkeämpää, koska ulkopuolisten vaikutus on vähentynyt. Henkisyys tuo mukanaan myös oikeanlaisen vastuunoton, koska omat valinnat on tehty omista lähtökohdista eikä toisten ehdotuksista tai määräyksistä. Toki voi kuunnella muiden mielipiteitä erilaisista asioista ja keskustella vaihtoehdoista, mutta päätös on jokaisen tehtävä itse.

"Uskon, että ihmisten on mahdollista tietää joka hetki, mikä on paras ratkaisu kulloiseenkin tehtävään," Zahir, Paulo Coelho.

"Tahdonvoimani muovaa tulevaisuuteni. Menestymiseni riippuu minusta itsestäni, ei muista. Valta on minulla; voin ylittää esteet tai eksyä sokkeloihin. Valinta on minun; joko voitan tai häviän, kohtaloni avain on omassa kädessäni", Elaine Maxwell. Kirjasta Kultahippuja, uskalla elää, Helen Exley.

Tänä aamuna luin paikallislehdestä henkilökuvaa naisesta, joka oli täyttänyt 80 vuotta. Kuva esitteli hyvin virkeän ja eloisan, ikäistään nuoremman oloisen naisen. Hänestä huokui jo kuvankin perusteella elämäniloa. Hän kertoi, että hänen mielestään elämänmyönteisyytensä ja itseluottamuksensa olivat peräisin isältä, joka kehui lapsiaan "mahdottoman taitaviksi ja komeiksi".

Niin se on, ajattelin, että jos lapsena saa vanhemmiltaan positiivista kannustusta ja kehua, on vahvempi kohtamaan elämän tilanteet kodin ulkopuolella. Kun lapsi saa rakkautta ja luonnollista tukea vanhemmiltaan, on hänellä erilaiset lähtökohdat elämälle kuin sellaisella lapsella, joka saa vähemmän rakkautta ja jopa negatiivista arvostelua. Arvostelun tai vertaamisen johonkin toiseen ei tarvitse välttämättä olla jatkuvaa, koska  jo kerran lausuttu "et sinä mitään osaa" voi  syödä omanarvontuntoa. Lapsen herkkyys kokea asioita vaikuttaa reagointiin, mutta missään tapauksessa edellä mainittu lause ei tuo myönteistä energiaa lapseen.

Elämän ilo ja onnellisuus on meidän jokaisen syntymälahja, vaan toisilla se vähenee elämän edetessä ja toisilla lisääntyy. Lapsena saaduilla eväillä on ensiarvoisen tärkeä merkitys, siltikin elämäänsä voi aina muuttaa paremmaksi ja se on jokaisen oma tehtävä.  Olipa elämän lähtökohdat minkälaiset tahansa, vastuunottaminen omasta elämästä antaa mahdollisuuden suuriinkin, elämää rikastuttaviin muutoksiin.

"En pidä itseäni ghetosta lähteneenä osattomana tyttörukkana, joka menestyi elämässään. Pidän itseäni ihmisenä, joka jo pienenä tyttönä tiesi, että oli vastuussa itsestään ja omasta menestymisestään", Oprah Winfrey.

Tänään tajuntani valaisi voimakas ajatus; ajatus siitä, kuinka olen koko "pienen" ikäni testannut, opiskellut ja kokenut erilaisia energioita. Olen antautunut kokemaan niitä fyysisesti sekä tunteiden avulla. Olen aina ollut herkkä erilaisille energioille ja olen oppinut, että kaikki on todellakin energiaa, erilaisia värähtelyjä. On erittäin tärkeää, mitä ajattelee, mitä sanoja käyttää, koska kaikella on omat värähtelynsä. Aihe on laaja ja tässä haluankin vain kiteyttää asian ytimen: "Kaikki on energiaa".

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään Kotimaan Politiikka-sivulla, että Katainen paheksuu kielteisyyttä. Hän sanoi:"Suomessa on kielteinen ilmapiiri, joka vaikuttaa suoriutumiseemme". Kiitos Katainen hienosta mielipiteestäsi, olen täysin samaa mieltä kanssasi. Kielteinen ilmapiiri on kielteistä energiaa ja näin vaikuttaa ihmisen energiatasoon lamaannuttavasti. Positiivinen asenne synnyttää myönteistä, innostunutta ilmapiiriä, suvaitsevaisuutta ja paljon paljon muuta hyvää.

Kukapa ei olisi törmännyt joskus siihen, että on sanonut ääneen hienon oman ideansa ja saanut siihen vastaukseksi monenlaisia kommentteja, kuinka se tulee epäonnistumaan. Tällaisesta ei kannata ketään lähteä syyttämään, koska ilmapiiri on meillä tällainen. Sen sijaan, että syyttelemme toisiamme, voisimme alkaa miettiä yhteistyötä. Haukkumisen sijaan voisimme kehua. Alkaa voisi omasta perheestä, työpaikasta. Kun yksikin ihminen uskaltautuu muuttua, muuttaa ajatteluaan, alkaa se vaikuttaa ympäristöönsä. Miksikö? Siksi, kun kaikki on energiaa. Meillä suomalaisilla on taitoa, tahtoa, osaamista, vaan itseluottamusta ja oikeanlaista yhteistyötä tarvitsemme.

Yksinkertaistettuna, kun haluaa muuttaa maailmaa, on aloitettava itsestään. On löydettävä se rakkaus, onnellisuus ja ilo sisältään ja kun sen löytää pala palalta, levittää ympäristöönsä positiivista energiaa.

Aito ja puhdas positiivisuus ei ole kevyttä sanahelinää, eikä teennäisiä hymyjä, asioiden maton alle lakaisua, vaan sydämestä kumpuavaa voimakasta energiaa, joka on vaatinut paljon työtä, paljon puhdistautumista raskaistakin tunteista, itsensä tutkiskelua, peiliin katsomista, jotta on nähnyt totuuden, ei oikoteitä, vaan suoraan läpi vaikeiden asioiden. Jokaisella on omat, erilaiset puhdistettavat asiat ja tätä kautta voi saavuttaa, löytää itsestään aidon olemuksensa. Iloinen asia on myös se, että aina oppii uutta ja vain elämällä sydämestään käsin nyt-hetkessä oppii ja se tekee elämästä mielenkiintoisen.

"Kaikki energia ja viisaus tulee samasta tuntemattomasta lähteestä, jota kutsumme yleensä Jumalaksi",  Zahir, Paulo Coelho.

"Jos haluat löytää universumin salaisuudet, ajattele kaikkea energiana, taajuutena ja värähtelynä", Nikolai Tesla (1856-1943), radion ja vaihtovirran keksijä.