Kuukausi: joulukuu 2012

Tänään on vuoden viimeinen päivä ja se saa mielen hetkiseksi käymään kuluneessa vuodessa. Sitä miettii, mitä kaikkea siihen on sisältynytkään; iloa, naurua, hauskuutta, ihmeitä, surua, huolta, tuskaa, ahdistusta, elämän koko kirjoa, elämistä, olemista, tekemistä...sitähän elämä on. Olenko oppinut jotakin ja totean: "Olen oppinut, olen
muuttunut, olen halunnut oppia ja muuttua"...sitähän elämä on. Tekisinkö jotakin toisin, tuskinpa...eihän mennyttä saa takaisin, eikä tarvitsekaan. Uuden vuoden kynnyksellä sitä katsoo luottavaisin silmin tulevaan; olen kasvanut, olen vahvistunut, haluan kasvaa ja vahvistua edelleen...sitähän elämä on. Haikeus hiipii mieleen aina vanhan ja kuluneen poistuessa elämästä, se tekee tilaa uudelle. Vanha on surtava pois, jotta uutta voi tulla tilalle...sitähän elämä on.

"Aloita tekemällä sitä mitä haluat, ja kaikki muu on paljastuva sinulle. Usko, että Jumala on lapsistaan huolehtiva äiti, joka ei anna heille tapahtua koskaan mitään pahaa. Minä uskoin ja säilyin hengissä", Portobellon noita, Paulo Coelho.

 

Joskus ajatukset temmeltävät omaa rataansa ja voi olla vaikeaa saada niitä kuriin. Toisinaan hiljentyminen auttaa ja toisinaan keskittyminen tekemään jotakin itselle mieluisaa vie ajatukset pois turhista kuvioista. Ajatusten hallinta on väliin kovin haasteellista, mutta ei ollenkaan mahdotonta. Kun tunnistaa jo turhiksi käyneet
ajatusmallit, löytyy kyllä keinojakin katkaista tällainen kierre. Ajatusten muuttaminen positiivisiksi muuttaa koko elämän suuntaa. Silti välillä on hyvä antaa ajatusten kulkea omia reittejään, eikä aina yrittää hallita niitä. Aikansa vaelleltuaan tulee selkeys.

"On tärkeää antaa ajatusten harhailla kuin pilvet taivaalla.  Sillä tavoin ahdistus pakenee ihmisen sydämestä ja hän saa takaisin toimintavireensä ja voimansa seuraavaan päivään", Viides Vuori, Paulo Coelho.

Joka päivä muistan enkeleitä, vaikka en aina muista pyytää apua  Tosin he voivat auttaa myös silloin, kun ei sitä pyydä esim. vaaratilanteissa. Olen useasti kokenut heidän läsnäolonsa ja tunnen heidän ohjauksensa, jos olen vastaanottavainen. Tarkoitan, että jos pyöritän mielessäni asioita ja teen niistä vuorenkorkuisia huolia, saattaa heidän apunsa jäädä huomiotta. Kun uskoo ja luottaa, että hankalissa elämäntilanteissa oikeat ratkaisut löytyvät, virittäytyy vastaanottamaan myös enkeleiden avun. Joskus vaikeat asiat elämässämme ovat sitä varten, että oppisimme myös näkemään, että meidän ei yksin tarvitse ponnistella, vaan läheisten ihmisten lisäksi ovat myös enkelit meidän tukenamme. He auttavat meitä, mutta meidän itsemme tarvitsee tehdä muutokset elämässämme.

"Enkelit tuovat lahjoja, aivan jokainen, Jumala siunatkoon sinua ja olkoon enkelit kaikissa hahmoissaan aina kanssasi", Lahjoja enkeleiltä, Chrissie Astell.

Tasapainoinen olo, joka syntyy sielun, mielen ja kehon harmonisesta olemisesta, on vaikea säilyttää. Yksin kotona ollessa se voi olla hyvin helppoa tai samanmielisten ystävien kanssa. Haastetta tulee, kun liikkuu suurissa ihmisjoukoissa tai ihmisten parissa, jotka ovat arvomaailmaltaan erilaisia kanssamme. Näissä tilanteissa oppii tasapainosta paljon, oppii säilyttämään oman rauhansa, olemaan omassa voimassaan. Suvaitsevaisuus auttaa, kun
ymmärtää, että vahvistaa itseään eikä yritä muita muuttaa. Kaiken aikaa oppii ja voi huomata, että tasapainoisuus lisääntyy ja rauhallinen suhtautuminen on enemmän läsnä. Vaikka tasapaino aika ajoin heilahtelee ja järkkyy, sen saavuttaa vahvempana takaisin. Osata kulkea tyynenä omaa tietään, mutta silti sydämellä tuntien, on elämänvirran
mukana menemistä.

"Vene on varmimmassa turvassa silloin kun se on satamassa, mutta veneitä ei ole rakennettu sen vuoksi", Pyhiinvaellus, Paulo Coelho.

"Pidä tätä ohjenuoranasi: älä koskaan pöyhkeile nöyrien edessä, älä koskaan nöyristele pöyhkeiden edessä", kolumni-tarinoita pöyhkeydestä, Paulo Coelho.