Niin kauan kuin muistan, olen kaivannut vapauttani. Mitä kiihkeämmin olen sitä vaatinut, sitä kaueammas vapaus on paennut. Sitten kun en enää jaksanut ponnistella, päästin irti kaipauksestani. Muurit murtuivat ympäriltäni ja saavutin sen helposti, mitä olin vaatimalla vaatinut, ponnistellen; vapauteni. Vapauteni oli ollut aina minussa, liian lähellä. Olin hakenut sitä muista, toisten maailmoista. Löysin sen sisältäni, omasta maailmastani.
Joskus on vain seistävä vuorenhuipulla yksin, vaikka tuulee rajusti ja se on viedä mennessään. Seistävä vakaana kasvot tuuleen päin ja uskottava, että tämä on minun vuoreni ja tässä minä seison, vaikka muut mitä sanoisivat. Meillä jokaisella on omat vuoremme. Jotkut ovat vielä juurella ja katselevat ylöspäin. Jotkut ovat jo puolessa välin ja katsovat välillä alaspäin ja ihailevat kuljettua matkaa. Ylöspäin katsellessa voi usko ja epäusko vaihdella, mutta vuorenhuippu kiinnostaa. Joten matkaa on jatkettava, muutenhan huippua ei tavoita. Sitten, kun astuu viimeisen askeleen ja jalat tavoittavat huipun, voi kokea riemua saavutuksestaan. Huipulla useasti tulee, eikä matka ole vielä loppunut. Itse asiassa se alkaa vasta, kun on päässyt huipulle. Nyt on vain voimaa ja rohkeutta enemmän kuin matkan alussa seistä omalla vuorenhuipullaan. Nythän se tehtävä vasta alkaa.
"Jokaisella ihmisellä on oikeus epäillä tehtäväänsä ja siirtää se aika ajoin syrjään; ainoa, mitä hän ei saa tehdä on unohtaa tehtävä", Viides Vuori, Paulo Coelho.
Tänään on päälimmäinen ajatukseni ollut, että joka aamu on armo uusi. Näin ajatellen aina on uusi mahdollisuus kehittyä, muuttaa asenteitaan positiivisemmiksi, ottaa vastuu elämästään, nähdä hyvä hankalankien tilanteiden ja ihmisten takana. Olla tänään se ihminen, joka ottaa ensimmäisen askeleen kohti sovittelua, anteeksiantoa ja ymmärrystä. Rohkeudessa, rakkaudessa ja rehellisyydessä ei menetä mitään muuta kuin rakkaudettomat ja toimimattomat tilanteet ja ihmiset. Onko silloin menettänytkään mitään?
"Rakkauden lietsominen tuo onnea, vihan lietsominen tuo tuhoa", Valon Soturin Käsikirja, Paulo Coelho.
"Jumala on rakkaus, laupeus ja anteeksianto. Niin uskoessamme emme anna koskaan heikkoutemme lamaannuttaa meitä," Valkyriat, Paulo Coelho.
Aurinkoista ja hyvää viikonloppua!
Kiitollisena Päivi
Ajatukseni kontrolloinnista halusivat jatkua. Yleensä kontrollointia laajennetaan myös muihin ihmisiin. Kukapa muu tietäisi paremmin, mitä muiden pitäisi tehdä, kuin minä? Se, joka haluaa aina antaa neuvoja ja ohjata muiden elämää, ei oikeastaan tiedä itse, mitä muutoksia tekisi elämässään tai tietää, mutta ei ole vielä tarpeeksi rohkeutta. Kun vapauttaa omaa elämäänsä jatkuvasta huolehtimisesta, vapauttaa samalla muitakin elämään aidommin. Huoleton elämä ei ole sama kuin vastuuton elämä. Kun ei ajatuksissaan jatkuvasti huolehdi kaikesta, vapautuu tekemään työnsä ja hoitamaan vastuunsa täysipainoisemmin.
Aurinkoista, tuulista torstaipäivää!
